Étienne Barilier on sveitsinranskalainen kirjailija, filosofi ja kääntäjä (s. 1947). Hän opiskeli kirjallisuustiedettä Lausannen yliopistossa ja väitteli tohtoriksi aiheena Albert Camus'n kirjallisuus ja filosofia. Myöhemmin hän työskenteli ranskan kielen lehtorina samassa yliopistossa ennen alkamistaan päätoimiseksi kirjailijaksi. Hänen tuotantonsa on laaja, käsittäen romaaneja, novelleja ja esseitä. Hän on kääntänyt ranskaksi mm. Friedrich Dürremattia ja Heinrich Heinen ja Adolf Muschgin ja Tommaso Landolfin teoksia. Hänen teoksensa ovat saaneet useita palkintoja, kuten Prix Rambert (1980), Prix Alpes-Jura (1999) ja Prix Bibliomedia Suisse (2011). Keskeinen tematiikka Barilierin teoksissa on musiikki. Hän on analysoinut niin Alban Bergenin sävellys­kieltä ja sen ulottuvuuksia kuin Bachin säveltäjänimen historiaa ja merkitystä klassisen musiikin kaanonissa ja historiassa. Kiinalainen piano on kirjailijan ensimmäinen suomennettu teos. Se on kuvaus ihmisen oikeudesta taiteen arviointiin ja kaikkitietävyyteen arvioinnissa kauneuden merkityksestä musiikissa. Kiinalainen pianotaiteilija Mei Jin pitää konsertin eräillä musiikkijuhlilla Etelä-Ranskassa. Kaksi kriitikkoa alkaa kiistellä hänen taidoistaan, toisen ylistäessä soiton sielukkuutta, toisen määritellessä sen täysin hengettömäksi ja matkituksi. Näkemyseroista kasvaa kiista, jossa arvostelijoiden egot ottavat rajusti yhteen. Esiin nousee myös paljon vakavampi kysymys: Onko länsimainen klassinen musiikki ajautunut siihen pisteeseen, että tarvitaan kiinalainen mestari, jotta se saavuttaa uuden nousunsa? Teos on hykerryttävä kuvaus kahden älykön mittelöstä ja myös jostakin paljon suuremmasta ihmisen egossa - todellinen lukuelämys musiikin ystäville ja kirjallisuutta rakastaville.